ja jaksaa painaa

minulla on jo vuosia ollut sama 'vimmabiisi' eli musiikki, jota soitan täysillä siinä ohessa kun jokin homma, usein, ei-kovin-mieluinen, tulee tehdyksi. siivousbiisinä toimii parhaiten tämä ja LUJAA soitettuna. tänään löysin kuitenkin uuden, lähes yhtä hyvän eli tämän. ei muuta kun moppi viuhumaan!

viikonloppua

tänään tein hienon roskalavalöydön. siitä toivottavasti kuva huomenna. tämä edellinen eli kaappi pääsi tänään kotiin ja latasin sen täyteen vauvanvaatteita + vauvan liinavaatteita. päätin vain pestä kaapin ja imuroida irronneet maalit pois. vanhan ja kälysen näköinen tuli niin kuin onkin. mutta ehjä ja toimiva.

näin käy kun lusikka joutuu vatkaimen pyöritykseen. en suosittele. onneksi on mies talossa, sillä hän korjasi sekä härdellistä vaurioituneet vispilät että lusikan. itse yritin ensin, ilman tulosta. eikä ole ensimmäinen kerta. viimeksi pesin hts-turvaistuimen päälliset ja otin siksi turvavyöt irti. olin myös aivan varma, että muistan kuinka ne takaisin saadaan. raivonpäisenä sitä yritin koota ja hoin vaan mielessäni 'en varmaan pyydä apua, pakko onnistua'. aikansa mies tätä kiroilua katseli ja kävi sitten tarkistamassa autossa olevasta toisesta istuimesta kuinka se laitetaan ja homma oli hoidettu muutamassa minuutissa. minulta siihen tyhjäntoimittamiseen oli silloin kulunut jo iäisyys. toisaalta hyvä, että hommat tulee hoidettua, toisaalta...

itsepetosta?

olimme koko perhe hiihtoretkellä läheiseen saareen ja takaisin. pojalle hiihtäminen on sellaista tervanjuontia, että tämä lyhyt matka kesti noin tunnin. takaisin päin ei halunnut enää suksia jalkaan vaan JUOKSI kotiin ja odotteli meitä laiturilla ennenkuin olimme edes saaresta päässeet lähtemään. ihme ukko.
-
painan 10 kg enemmän kuin mieheni ja ihmettelin sitä ääneen
minä: 'miten voi olla mahdollista, että painan 10 kg enemmän kuin sinä, vaikka sinä olet tuollainen suuri ja minä tällainen pieni ja siro?'
mies:'????????? ai olet ??????????'
-
okei okei. selluliittivoiteet on hankittu, ruokavalio on muuttumassa HETI kun vauva syntyy, sukset ja sauvat odottavat ja tietysti vaunulenkit. työnantajalta sain joululahjaksi gym ballin (halkaisijaltaan 75 cm). mihinkähän se pitäisi tässä kopperoasunnossa mahtua? tarvitsen sen vanhan ison hirsitalon.

-

ohessa ihana kuva (glorian koti - helmikuu 2009). wanna-be-me. ihannemaailmassa minäkin pukeutuisin kotona viimeisen päälle ja tukka olisi ojennuksessa ja kaikkialla olisi kaunista ja rauhallista ja siistiä ja puhdasta. MUTTA miten yhdistää tupsupistokkaat a) mukavuudenhaluun b) kaksikerroksiseen kotiin c) pikkulapsiarkeen?

passion

silloin tällöin teen lehtien reseptien mukaan ruokia mutta vieraskielisistä lehdistä en koskaan koska ruoanlaitto ei ole vahvoja puolia enkä täysin ymmärrä mistä määristä ja aineista on kyse. nyt kuitenkin on pakko kokeilla uuden livingetc-lehden (march 2009) passionhedelmäherkkuja. hedelmä kuuluu ehdottomiin suosikkeihini.

angelina

heräsin yöllä ja naama oli turvonnut hirvittäväksi. huuletkin peittivät puoli naamaa. olin kauhuissani. onneksi katri-kaveri näki asian valoisammin 'huulet niin kuin angelina joliella'. miehelle kerroinkin sitten kaunistellun version 'heräsin yöllä ja näytin ihan angelina jolielta.' hyvältä kuulostaa. viimeisten raskauspäivien iloja :)

tammikuun löydöt pikkurahalla

kaappi on juuri sellainen mitä olin pitkään etsinyt. kunto on hyvä, maali vähän hilseilee. tätä oli säilytetty kylmässä (ja kosteassa) ulkovarastossa. taidan ottaa tämän käyttöön ihan tällaisenaan, hion vain irronneet maalit pois.
-
penkit olivat myös olleet ulkona varmaan jo pitkään, vanhempi 1890-vuodelta on kyllä niin laho jaloista, etten tiedä saako tästä enää hyvää. nämä tulevat parvekkeelle pöydän ympärille (pöytä puuttuu vielä).
-
pikkutuoleja on nyt useampi.
-
näitä aarteita ajattelin harrastuksena kunnostella ja viettää samalla omaa laatuaikaa. jos ja kun taidot loppuvat, toivottavasti pääsen syksyllä työväenopiston huonekalujen kunnostuskurssille.

viimeisiä viedään

tänään oli viimeinen äitiysneuvolakäynti. siellä se pikkusydän jyskytti.